SEURAAVASSA LYHYESTI TUNNETUIMMISTA SAIRAUKSISTA, Tiibetinterrierit ry.

PRA
PRA on yksi koirien tutkituimmista silmäsairauksista. Retinan eli verkkokalvon surkastuminen, atrofia, aiheuttaa valon aistimisessa muutoksia. Valoaisti heikkenee vähitellen, aluksi koiralla voi huomata hämäräsokeutta, mutta tauti johtaa lopulta sokeuteen. PRA-sairauden diagnosoinnin keski-ikä tiibetinterriereillä on n. 4 vuotta. PRA:sta tunnetaan kaksi eri muotoa, perifeerinen ja sentraalinen. Tiibetinterrierin PRA on tavallisesti perifeerinen, jossa surkastuminen alkaa retinan laitamilta ja etenee keskustaan. Tieto PRA:sta on nyt jo lisääntynyt niin, että monissa roduissa sairautta aiheuttava geeni on löydetty. Tiibetinterrierin PRA-geeni on edelleen kateissa.

LL
Luxatio lentis eli linssiluksaatio on sairaus, jossa linssin eli mykiön kannatinrihmat katkeavat ja linssi kallistuu pois paikaltaan. Tapahtuma on melko nopea, ja se voi olla koiralle myös kivulias. Mykiön irtoaminen voi tapahtua toisessa tai molemmissa silmissä. Leikkauksella voidaan irronnut linssi poistaa ja hoitaa silmä kivuttomaksi, mutta näköä ei voida pelastaa. LL-sairauden diagnosoinnin keski-ikä suomalaistibbeillä on n. 5 vuotta. Suomalaisissa koiran terveyttä käsittelevissä yleisteoksissa linssin irtoamisen tavallisimmaksi syyksi mainitaan silmään kohdistunut isku tai muu ulkoinen vamma, mutta tiibetinterrierillä luxatio lentis on kuitenkin ennen kaikkea geneettinen sairaus, joka on jalostuksessa otettava huomioon.

CCL
on perinnöllinen keskushermostosairaus, ns. kertymäsairaus, jossa hermosoluihin kertyy seroidilipofuskiini-ainetta ja aiheuttaa moninaisia käytös- ja keskushermosto-oireita. Jäämiä kertyy myös näköhermoon, joten koiralle tulee näköongelmia, kaikilla ei näy muutoksia silmissä ja muutokset ovat yleensä lievempiä kuin PRA:ssa. Koirat eivät aina sokeudu. Tauti on synnynnäinen, mutta täysin varma diagnoosi saadaan vain post mortem -tutkimuksella. Toistaiseksi ei tiedetä CCL-diagnoosia suomalaisella tiibetinterrierillä.


Eva Mannerin artikkeli CCL-sairaudesta, Tiibetinterrieri-lehti 3/05:

1970-luvulla ja varsinkin 80-luvulla tiibetinterrieriä uhanneet perinnölliset silmäsairaudet PRA ja LL eivät tänä päivänä ole tibbeväelle vieraita. Vastuuntuntoisten kasvattajien ansiosta nämä sairaudet ovat jalostuksen kannalta hyvin hallinnassa, kiitos PEVISAohjelman ja kansainvälisen TIIS-yhteistyön. Nyt on valitettavasti uusi perinnöllinen sairaus leviämässä tiibetinterrierikantaan. Tämä on uhka, johon on suhtauduttava vakavasti.

Monta vuotta sitten, 1990-luvulla, Tibetan Terrier Club of Americanin (TTCA) terveystoimikunta huomasi että PRA-lausunnon saanneet tiibetinterrierit jakautuivat kahteen eri ikäryhmään. Toiset olivat 3-5 -vuotiaita ja toiset yli 7-vuotiaita. Selvisi että osa tiibetinterriereistä, ne joille 6-9 –vuotiaina oli annettu diagnoosi PRA, todellisuudessa sairastivat tautia, joka nykyään tunnetaan nimellä Canine Ceroid Lipofuscinosis (CCL). Koska molemmat sairaudet aiheuttavat muutoksia silmän verkkokalvolla, näille koirille oli virheellisesti annettu lausunto "late onset PRA".

CCL ei kuitenkaan ole silmäsairaus vaan perinnöllinen keskushermosto-sairaus, jota USA:ssa on todettu tiibetinterriereillä jo 90-luvun alussa. Ensimmäiset oireet havaitaan n. 4 -7 vuoden iässä, jolloin koiralle tulee näköongelmia, varsinkin hämäräsokeutta. Muiden oireiden on usein katsottu johtuvan iästä, kuten käytöshäiriöt, äkillinen arkuus tai aggressiivisuus, syömis- ja liikkumisvaikeudet sekä dementiaan viittaavat oireet.

"Blood & Money"
Vuonna 1999 TTCA-yhdistys aloitti mittavat ponnistelut tavoitteena saada tutkijat kiinnostumaan rodun perinnöllisistä sairauksista ja löytää ne geenit, jotka sairauksia aiheuttavat. Yhdistys perusti oman DNA-pankin, johon kerätään verinäytteitä koirilta, joilla on PRA, LL, Cataracta tai CCL. Näytteitä kerätään myös sairaiden koirien lähisukulaisilta ns. "koiraperheiltä". Samalla perustettiin rahasto, jotta voitaisiin ylläpitää DNA-pankkia ja rahoittaa tulevia tutkimuksia. Tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan sekä verta että rahaa. Vuonna 2000 aloitettiin CCL-tutkimus Missourin Yliopistossa kokeneen tutkijan professori Martin Katzin johdolla. Tutkimuksella on luotu CCL-kuvaus tiibetinterrierille, laadittu kyselylomake koirien omistajille ja päädytty muutamiin tutkimusmenetelmiin, joilla CCLdiagnoosi voidaan tehdä. Näihin kuuluvat silmätutkimus electroretinogramin (ERG) avulla, magneettikuvaus, sekä koepalatutkimukset. On myös todettu, että CCL on laajalle levinnyt ja löytyy kaikista tiibetinterrierin ns. sukulinjoista.

Saksan rotujärjestön aloite
Saksan suurin tiibettiläisyhdistys KTR (Internationaler Klub für Tibetische Hunderassen) julkaisi jäsenlehdessään KTR REPORTER 1/2003 professori Katzin artikkelin CCLtutkimuksista, sekä kyselylomakkeen, jonka tutkijat yhdessä koirien omistajien kanssa ovat laatineet. Tämä oli alkusysäys CCL-tutkimukselle Saksassa. Tutkimusta tehdään nyt kolmessa eri yliopistossa yhteistyössä KTR-yhdistyksen kanssa. Maailmankongressi 2005 pidettiin Saksassa ja pääaiheena oli CCL. Luennoitsijoina olivat johtavat saksalaiset CCLtutkijat. Saksassa on nyt (keväällä 05) kuusi tutkimuksilla todettua CCL tapausta. KTRyhdistys on yleiskokouksessaan kesäkuuussa 2005 päättänyt, että tiedot CCL-sairaista ja kantajista ovat julkisia ja se on myös julkaissut tapaukset jäsenlehdessään. Yhden tapauksen takaa löytyy Suomessa kasvatettu vientikoira. CCL on myös lisätty yhdistyksen jalostusohjesääntöihin, samoilla ehdoilla kuin PRA ja LL. Toistaiseksi ei CCL-diagnoosia tiedetä yhdelläkään suomalaisella tiibetinterrierillä. Jos tunnistat CCL-oireita omassa koirassasi, älä epäröi, vaan ota yhteyttä eläinlääkäriin.

Neuronal Ceroid Lipofuscinosis (NCL) eli koirilla Canine Ceroid Lipofuscinosis (CCL) on perinnöllinen neurologinen sairaus, ns. kertymäsairaus, joka esiintyy monilla nisäkkäillä, ainakin ihmisillä, lampailla, naudoilla, kissoilla ja koirilla. CCL on raportoitu useammalla koirarodulla, joihin kuuluvat mm. englanninsetteri, bordercollie, dalmatian koira, kultainen noutaja, tiibetinterrieri, PON eli polski owzarek ninzinny. NCL on lähes aina autosomalisti resessiivisesti periytyvä, eli väistyvän geenin aiheuttama. Ihmisellä geeni tunnetaan, samoin englanninsetterillä ja bordercolliella, joille geenitesti on kehitetty. Sairaudessa hermosoluihin kertyy ceroidi lipofuskiini –nimistä pigmenttiä, joka aiheuttaa sairaalloista hermoston rappeutumista, erityisesti keskushermostossa. Vaikka CCLsairailla koirilla aina esiintyy hermostollisia oireita, nämä oireet voivat vaihdella merkittävästi eri roduilla ja toisaalta ne voivat olla osittain samoja, joita esiintyy muissakin hermosairauksissa. On myös huomattava, että yksittäisellä koiralla ei aina näy kaikkia oireita.

CCL tiibetinterriereillä
Ensimmäiset näkyvät oireet: 4 – 6 vuotiaana
Armokuolema: 7 – 10 vuotiaana
Periytymiskaava: Tauti on synnynnäinen ja autosomalisti resessiivisesti periytyvä
Hoito: ei vielä kehitetty
Geenimutaatio: tuntematon

Poikkeavuuksia, joita omistaja usein havaitsee:
Psyykkisiä muutoksia:
Tavallinen CCL-sairauteen viittaava merkki tiibetinterrierillä on ihmisiin ja/tai koiriin kohdistuva äkillinen aggressiivisuus. Näin käyttäytyvä häiriintynyt koira vaikuttaa hermostuneelta tai aralta. Muutoksia ruokailutavoissa on myös raportoitu. Monet oireet ovat erehdyttävästi katsottu johtuvan "korkeasta" iästä. Koirilla on dementiaan viittaavia oireita, unohtavat oppimansa, sekä sisäsiisteydessä että muussakin käyttäytymisessä, eivätkä ne aina tunnista läheisiä ihmisiä.

Muutoksia liikkeissä:
Sairauden alkuvaiheessa sairaan koiran liikkeet muuttuvat epävakaiksi, koira kompastelee ja askelet menevät ristiin. Koordinaatiokyky huononee sairauden edetessä. Koiran, jolla on CCL, on usein vaikeata hypätä tasolta toiselle tai kulkea portaita ylös ja alas. Sairauden loppuvaiheessa koira menee usein nurin ja sillä on vaikeuksia nousta taas jaloilleen.

Näköön liittyviä poikkeamia:
Heikentynyt näkö hämärässä. Näkö saattaa loppuvaiheessa muuttua heikoksi myös kirkkaalla valolla. Silmäterät saattavat himmentyä.

Kohtauksia / kouristuksia:
Sairauden edetessä lievät kohtaukset, joita omistaja ei aina havaitse, ovat yleisiä. Vakavia kohtauksia esiintyy myös joskus.

Lisätietoja sairauksista ja tavoitteista löydät tiibetinterriereiden kansainvälisiltä sivuilta Tibetan Terrier International Site. Tästä löydät TIIS-listan ja Linkin takaa löydät uusimmat tiedot amerikkalaisista tutkimuksista.

Vantaalla 1.9.2005 Eva Manner




:: In English

:: Historia

:: Tiibetinterrieri
:: Terveys
Webdesign Tuija Markkanen 2008 © Copyright Chambanya